Tiesitkö? Sähkövero on noussut enemmän kuin siirtomaksut

Sähköpylväs alhaalta kuvattuna

 

Sähkölaskujen kasvu ja erityisesti sähkönsiirron hintojen nousu on puhuttanut paljon viime vuosina. Miksi hinnat nousevat, ja mikä sähkön hinnassa oikeastaan kallistuu?

Tällä vuosituhannella kuluttajien sähkönkäyttö on kallistunut. Yhä isomman osuuden sähkölaskusta vie sähkönsiirto. Siirtohintojen nousua aiheuttaa sähköyhtiöiden investointipaineet – verkon rakentamiseen ja kunnossapitoon on pakko käyttää rahaa, jota on kerättävä verkon käyttäjiltä.

Moni ei kuitenkaan tule ajatelleeksi, että hinnat koostuvat muustakin. Sähkönsiirrosta 60 prosenttia on itse siirtomaksua, 25 % on sähköveroa ja vajaa 14 % on arvonlisäveroa. Käytännössä siis siirtomaksusta melkein puolet on veroja. Kuluttajan sähkön kokonaishinnasta veroja on noin kolmannes.

Vaikka verojen osuus tuntuu hurjalta, on monissa muissa maissa verotus vieläkin kovempi. Tanskassa verojen ja tukien osuus kuluttajien sähkön kokonaishinnasta on 69 % ja Saksassa puolestaan 55 %. Suomessa se on ollut vuoden 2017 lopulla 33 %.


Mitä on sähkövero?

Nimensä mukaisesti sähkövero on vero, jota maksetaan sähköstä. Sähköverovelvollisia ovat sähköverkon haltijat ja sähkön tuottajat. Sähkön pientuottajat, kuten pienimmät kuluttajien aurinkovoimalat, on vapautettu sähköverosta.

Sähkövero muodostuu sähkön valmisteverosta ja huoltovarmuusmaksusta. Sähköverkkoyhtiö kerää sähköveron asiakkailta ja maksaa sen valtiolle. Tämä johtuu siitä, että laissa määritellään, että sähköveron kantaa sähkönsiirtoyhtiö eikä valtio itse.

Sähköveroa maksetaan kulutuksen mukaan ja sen suuruuden määrää Suomessa eduskunta. Esimerkiksi kotitaloudet ja teollisuus kuuluvat eri veroluokkaan.

Sähkönsiirtomaksuun kuuluu myös arvonlisävero. Arvonlisäveroa maksetaan paitsi sähkönsiirrosta, sähköverosta (siis veroa verosta) ja huoltovarmuusmaksusta, myös sähköenergiasta.


Sähköverot nousseet enemmän kuin siirtohinnat

Sähkölämmitteisen kiinteistön asukkaan siirtolaskussa kuluneen vuosituhannen aikana verotus on noussut enemmän kuin itse siirtomaksut. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden sisällä siirtomaksut ovat nousseet 55 %, mutta verot ovat nousseet 265 %. Sähköveron nostamisen syiksi on sanottu muun muassa ansiotuloverotuksen laskua.

Sähköenergian hinta vaihtelee muun muassa vuodenaikojen ja lämpötilan mukaan. Esimerkiksi sydäntalven pakkasilla hinta tuppaa nousemaan, koska kysyntää on paljon, vaikka hinnan vaihtelun tuntevat lompakossaan lähinnä ne, joilla on pörssisähkösopimus.

Pitkällä aikavälillä sähkön myyntihinta Suomessa on kuitenkin ollut halpenemaan päin. 2011 hinnat olivat korkeimmillaan ja siitä lähtien ne ovat olleet hieman epätasaisessa laskussa. Esimerkiksi tuulivoima ja sen kotimaisen tuotannon kasvu on vaikuttanut sähkön hintojen laskuun 2010-luvulla.